Armandon ja Teresan luona

Armando ja Teresa muuttivat maalle 18 vuotta sitten kun Armando jai elakkeelle kahden sydammenohitusleikkauksen jalkeen 52-vuotiaana. Armando oli ollut toissa bensa-asemalla, Teresa oli ollut pedikyyrina toissa Lujan de Cuyossa, missa he molemmat olivat elaneet koko elamansa. Armando on italialaisten jalkikasvua ja Teresa portugaliaisten. Armandon isoisa oli toissa yhdella kylan lukuisista viiniviljelmista. Seutu on taynna viinitiloja ja se nakyy nyt punaviininkorjuu aikaan liikenteessa. Isot vuosikymmenia vanhat kuorma-autot pullolaan viinirypaleita hidastavat liikennetta.



Sydansairaus hankaloitti heidan elamaansa, mutta toisaalta mahdollisti heidan toteuttaa unelmansa muuttaa maalle. He ostivat maatilkun 6 kilometria keskustasta ja ryhtyivat viljelemaan viinia, maissia, yrtteja(oreganoa, basilikaa, minttua...) ja kasvattamaan elaimia (kanoja, hanhia, strutseja) -Kymmenen vuoden paasta portin eteen rakennettiin nelikaistainen moottoritie, joka vie Chileen.

Nyt kun kaikki heidan kolmesta lapsesta olivat muuttaneet pois kotoa, he tarvitsivat apua askareissaan ja sattuivat kuulemaan tasta wwoofista. Niin tuli vapaaehtoisia ja siten tulimme me.



Tulimme sopivasti sadonkorjuun aikaan ja paasimme keraamaan viinisadon, joka on Armandon suuri intohimo. Kerasimme rypaleet ja laitoimme ne Armandon rakentaman laitteen lapi joka erottelee rypaleet oksista. Sitten rypaleet laitettiin tynnyreihin jossa se alkaa kaymaan ja jossa vari ja maku irtoaa kuorista. Niin se kay 10 paivaa, myohemmin viini erotellaan kuorista ja muusta ylimaaraisesta. Vuoden paasta se on nautittavissa.



Kun toisella farmilla tunsimme etta olimme tyovoimaa, jolle kerrotiin mita tehda ja hoputettiin. Taalla me olemme ainoat vapaaehtoiset ja autamme heita siina mita he tekevat. Viinin korjuun jalkeen olemme paranneleet hieman aitaa ja purkittaneet tomaattisalsaa, siivoilleet jne.

Pikku puuhastelua ja paljon keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Heidan koti on taynna kirjoja ja hienoja valokuvia. Armando on valokuvannut vuosikausia ja lukenut paljon kirjallisuutta. Keskustelut heittelee maailmantilanteesta maanviljelyyn. On tosi mielenkiintoista keskustella heidan kansaan elamasta ja nahda miten vanhat ihmiset ovat viela taynna innostusta ja energiaa. Armando kantaa meille kokoajan toinen toistaan mielenkiintoisempia kirjoja ja teksteja joita yritamme lukea parhaamme mukaan. He ovat loistavia oppaita mantereen historiaan, ei voisi parempaa toivoa. On paljon opittavaa ja viela paljon aikaa.



Ja ruoka -en edes sano kuinka hyvaa se on. Lauantaina on Teresan syntymapaiva ja pidamme grillijuhlat. Paasemme nakemaan heidan sukulaisiaan ja Armandon 90-vuotias aitikin saapuu paikalle.

Matka Andien yli Valparaisoon

Kahden farmiviikon jalkeen suuntasimme nokat kohit Chilea. Bussimatkan nakymat olivat mahtavat, mutta itse matka aika raskas. Olimme yhden iltapaivan Santiagossa. Lahdimme jo saman iltana Valparaisoon, koska suurkaupuningin vilske ei oikeen tuntunut hyvalta. Asuimme nelja paivaa hostellissa, jossa oli ihan mahtava fiilis. Omistajat olivat tosi mukavia tyyppeja. Kavimme mm. Pablo Nerudan talossa, jossa oli kaytetty aivan mahtavaa arkkitektuuria. Asunto oli sisustettu hyvin varikkaasti. Paivat kuluivat usein kavellen ja fiilistellen kaikkea kaunista. Kadut olivat taynna taideopiskelijoita, jotka kuljiskelivat lehtioidensa kanssa. Tama on ensimmainen kohde, johon todella haluamme palata. Kannatta ehdottomasti kayda taalla, jos suunnittelette matkaa Chileen!

Valparaiso.
Valparaiso

Valparaiso yolla.

Valparaiso at night.
Sujle telkkari ja ela elamaasi.
Switch off the TV and live your life.

Katutaidetta nakyi paljon. Siella oli mm. museo al cielo abierto, eli pysyva taidenayttely ulkosalla.
StreetArt.



Kaupunki oli taynna varikkaita taloja, jotka ovat rakennettu 42 kukkulalle.

The colorful houses in Valparaiso. The city is built on 42 hills.

Matka Santiagoon, Andit.


On our way to Santiago, the Andes.

13.3. Matkalla Chile Santiagoon. Tassa laskemme jyrkaa rinnetta.


On our way down the mountain to Chile.

7.3. Tassa meidan Luna. Loysimme taman kissanpennun Tunuyanin kaduilta. Otimme sen mukaan farmille ja pidimme siita huolta noin viikon. Valitettavasit emme voineet jattaa sita farmille, koska siella oli jo ennestaan viisi kissaa. Koska emme loytaneet uutta perhetta sille, meidan oli pakko jattaa Luna kadulle. :(

7.3. We found this little cat from the street. We took it with us to the farm and took care of it anout one week. Unfortunately we couldn't leave her, Luna, to the farm because they had already 5 cats. We tried to find her a new family without success, so we had to leave her in the streets again...:(
Tassa meidan vapaehtoistyontekijat. Takana: Maxi, Qiqe, Guille, Luigio ja Jaakko. Edessa: Noga, Melisa, Janna, Terry, Sarah, Nofal ja Maria Eve.
Our volunteering group in the first farm, Tunuyan. Back: Maxi, Qiqe, Luigio and Jaakko. In front: Noga, Melisa, Janna, Therry, Sarah, Nofal and Maria Eve.

Farmilla

Kaytiin keskiviikkona 25.paiva tutustumassa vanhusten luokse farmilla jonne mennaan sitten taman Tunuyanin farmin(missa ollaan nyt) jalkeen. Vanhukset oli valtavan mukavia ja homma vaikutti enemman seuran pitamiselta kuin tyolta. Heilla oli paljon elaimia koiria, kanoja, strutseja ym. Maatila oli pieni, Viini-, maissi-, ja muuviljelmat takapihalla. Sovittiin etta mennaan sinne sitten 16.paiva.

Seuraavana paivana 26.helmikuuta otettiin bussi Tunuyaniin ja saavuttiin Madre tierran farmille. Heti sopivasti toihin. Farmilla oli muutamia vapaaehtoisia jenkeista, Israelista ja Argentiinasta. Mukavaa porukkaa.

Taalla paivarytmi on aika tyopitoinen.
Aloitellaan 8.30 tyot(tikkujen katkominen aitaa tai kattoa varten/tomaattien pilkkominen ja kuivattaminen/yrttien keraaminen/talon rakentaminen "mudasta") aamupalan jalkeen.

Lopetellaan 12.30 aikaan ja alkaa siesta. Odotellaan etta Azusana(emanta) laittaa ruoan valmiiksi. Ruoka yleensa koostuu tomaatista, munakoisosta, kurpitsasta, linsseista jne. Ruoka on tosi hyvaa mutta tomaatti alkaa tulla pikku hiljaa ulos korvista. Vesi taloon pumpataan jostain maan alta ja sen pitaisi olla juomakelpoista. Tosin useimmat meista ovat saanet vatsakipuja myotajaisiksi. Nyt viidetta paivaa vatsa kiertaa.
Sitten otetaan torkut ja lueskellaan kirjaa ja juodaan teeta ja mateeta puol viiteen asti. Tyot jatkuu....

Kun aurinko laskee tyot loppuu ja juostaan joelle uimaan. Vesi on tosi kylmaa mutta ihanan virkistavaa. Tai sitten lammitetaan uuni joka lammittaa suihku veden.

Seuraavana paivana sama rumba. Aika menee vauhdilla ja nyt on enaa vaan muutama paiva jaljella. Ens viikon torsaina lahdetaan sitten Chilea kohti. Sao Paulosta Jaakon ostama sandaali meni rikki ja lahin timberlandin myymala on Santiagossa mutta ei se ainut syy ole miksi sinne mennaan=), 16. paiva palataan sitten Mendozaan ja mennaan sinne vanhusten farmille.